Miksi olen töissä Telialla?

Minulta on useammankin kerran kysytty ”Miksi sä oot jossain liittymäbisneksessä töissä, jos sua kerran kiinnostaa kaikki filosofia enemmän?”.

Hyvä kysymys, olemme asian ytimessä. Ja itse asiassa olemme myös filosofian ytimessä. Jos mietimme muuttuvaa maailma kaikkine teknologioineen, niin vastaus on loppujen lopuksi aika selkeä.

Kerron pienen tarinan kautta miksi ajattelen näin.

Teollinen vallankumous alkoi 1700 –luvun alkupuolella Englannissa. Tämä johti kohtuullisen nopeasti siihen, että taitavien käsityöläisten kilpailijoiksi nousivat tehtaat, joissa vähemmän koulutetut työntekijät tekivät halvemmalla enemmän. Hinnat tippuivat ja vanha yhteiskuntarakenne järisi. Työolot tehtaissa olivat nykyään katsoen kaameat. Varallisuuserot kasvoivat huimasti, eikä tehtaiden ei tarvinnut mitenkään pitää huolta työntekijöistään. Ihmisiä odotti jonossa vuoroaan päästä töihin. Kapitalisti poltti sikariaan konjakkilasi kädessään ja työläinen uhrasi terveytensä muutaman lantin tähden.

Aikaa tästä ehti kulua lähes sata vuotta, kunnes organisoitu reagointi muutokseen alkoi. 1800 –luvun alkupuolella Englannin Nottinghamissa alkoi luddiiteiksi kutsuttu liike. Luddiitit olivat salaa järjestäytynyt ryhmittymä, joka rikkoi tehtaiden koneita ja koitti sitä kautta saada parempia oloja työntekijöille. Heidän tavoitteinaan oli myös lopettaa pahin hintapoljenta.

Luddiitit eivät rikkoneet koneita siis siksi, että olisivat vihanneet tekniikka. He rikkoivat niitä, koska halusivat saada tavallisen työntekijän äänen kuuluville. Luddiitit olivat tavallaan ensimmäisiä työnväenliikkeitä.

Karl Marx on varmasti monelle tuttu luokkaristiriitoja käsittelevistä teoksistaan. Hänen vuonna 1848 julkaisemansa ”Kommunistisen puoleen manifesti” on yksi länsimaisen historian luetuimpia teoksia. Marx kirjoitti manifestissaan muun muassa ” Porvariston tuho ja proletariaatin nousu ovat molemmat yhtä väistämättömiä ilmiöitä.” Samana vuonna manifestin ilmestymisen kanssa tapahtui myös Ranskan vallankumous.

Vuonna 1867 Marx sai valmiiksi pääteoksensa Pääoman ensimmäisen osan. Teos käsittelee pääosin talouden teoriaa ja kuinka työntekijää riistetään ja kuinka kapitalismi tulee kaatumaan omaan mahdottomuuteensa. Myöhemmin Marxin oppeja sovelsi käytäntöön muun muassa eräs Vladimir Lenin, joka oli keskeisesti luomassa sosialistista Venäjää.

Äärimmäisen mielenkiintoista tässä kaikessa on, että kesti kokonaiset 150 vuotta, ennen kuin teollisen vallankumouksen muuttama maailma sai uuden ideologian.

Ideologian, jonka kautta reagoida ja järjestäytyä uudella tapaa. Kesti lähes 200 vuotta, että sosialismi, eli valta kansalle, nousi vallitsevaksi yhteiskuntarakenteeksi. Ja vielä lisää vuosikymmeniä kului, että Pohjoismaiden kaltaiset sosiaalidemokratiat pääsivät kunnolla vauhtiin. Matka 1700 –luvun alun ensimmäisistä tehdaskoneista sosialistiseen Venäjään on itse asiassa uskomattoman pitkä.

Tämä kaikki liittyy puolestaan tähän päivään siten, että me olemme nyt samanlaisten kysymysten äärellä. Tämän päivän luddiitteja eli koneiden rikkojia ovat mm. taksikuskit, jotka hyökkäsivät Über-taksien kimppuun. Tehokkaampi vaihtoehto uhkaa perinteistä elinkeinoa.

Suomessa kiistaa on käyty taksien ohella mm. kuinka sosiaalinen media ja kännykät ovat vihollisia ihmisten kanssakäymiselle. Mitä kaikkea selityksiä matkalla onkaan keksitty!

Digitalisaatio ja automaatio tulevat viemään monia perinteisiä työpaikkoja. Se on kiistämätön fakta. Kun työpaikat vähenevät, tarjontaa työstä on enemmän, joka tarkoittaa, että palkkaa tarvitsee maksaa vähemmän.

Yhtäkkiä me olemmekin takaisin 1700 –luvun Englannissa.

Meillä ihmisillä on tänä päivänäkin suuria vaikeuksia suhtautua tekniikan kehitykseen. Ihmistä voidaan valvoa ja tilastoida ihan uudella tapaa kuin aiemmin. Periaatteessa algoritmi voi kännykän kautta rekisteröidä jokaisen lauseemme ja rakentaa niistä profiiliamme sekä yhdistää sitä paikkatietoihimme. Tällaisten globaalien ylipersoonallisten toimijoiden keinot ja tavoitteet ovat tavallisten ihmisten käsityskyvyn ulkopuolella. Tekomme ja toimintamme ovatkin vastauksia kysymyksiin, joita emme ole kuulleet.

Meiltä puuttuu täysin se, mitä Karl Marx teki työväenliikkeelle. Hän antoi ihmisten tuskalle ideologisen raamin, mutta aikaa siihen kesti 150 vuotta. Silloin kilpailuasetelma oli lisäksi selkeämpi, kapitalisti vastaan työläinen. Nykyään tämä asetelma on paljon moninaisempi. Globaaliin vallankäyttöön ei tarvita enää armeijaa tai pääomaa, vaan siihen riittää pelkkä Youtube –tili. Lisäksi nykytekniikalla voi tehdä valheesta yhtä todentuntuista kuin todellisuudesta. Voimme jo nyt luoda virtuaalitodellisuutta virtuaalitodellisuuden sisään. Kenellä oikeastaan on valta tulevaisuudessa?

Tätä meidän aikakauteemme suhtautumisen problematiikkaa kuvastaa hyvin, että aikuiset ihmiset postavaat kännyköillään sosiaaliseen mediaan ”Onneksi leikin lapsena hiekkalaatikolla, enkä pelannut kännykällä”. Ja koko kokonaisuuden ironia jää postaajalta itseltään näkemättä.

Me elämme digitalisaation ja automaation suhteen aikaa, jossa 200 vuotta sitten tehdaskoneita rikkoneet luddistit ovat jälleen heränneet henkiin. Über vastaan perinteinen taksi, robotit vastaan perinteinen tehdastyöntekijä ja lukemattomat muut vastaavat tilanteet.

Samaan aikaan elämme tilanteessa, jossa digitalisoituvalta maailmalta puuttuu päivitetty ideologia. Meiltä puuttuu Karl Marx.

Meillä ei ole aikaa odottaa 150 vuotta seuraavan Pääoma –teoksen syntyä. Vauhti on paljon nopeampi. Vanhat pääoma- ja valta-asetelmat menevät uusiksi. Meidän on pakko löytää uusia keinoja toimia yhdessä, koska meidän perinteinen yhteiskuntarakenne katoaa.

Kun kaikkea tätä miettii, niin kysymys, miksi oman elämänsä filosofi on töissa liittymäbisneksessä saa uuden merkityksen.

Olen töissä siellä, koska ehkä missään muualla sekä tulevaisuuden humanistinen ymmärtäminen, että ihmiseen keskittyminen eivät ole keskeisemmässä asemassa. Me olemme vaarassa eksyä. Meillä ei ole karttaa.

Minua eivät kiinnosta gigabitit, eikä miten robotti tekevät yhdestä eurosta kaksi. Minua kiinnostaa humanismi.

”Vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi.”

Siksi herään huomennakin ilolla töihin Telialle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s